Yrittäjäjärjestö ja palkansaajajärjestöt eivät ole löytäneet yhteisymmärrystä paikallisen sopimisen pelisäännöistä.
Sanna Marinin kolmikantainen työryhmä on valmistellut paikallisen sopimisen edistämistä.
Työryhmä ei päässyt ratkaisuun määräaikaan 1. maaliskuuta mennessä. Työryhmä on esittänyt, että työtä jatketaan. Asian ratkaiseminen siis siirtyy eteenpäin.
Laihan lopputulokseen päädyttiin, koska neuvotteluissa erimielisyyttä on aiheuttanut järjestäytymättömien eli työnantajaliittoihin kuulumattomien yritysten rooli, kertoo Yle. Järjestäytymättömiä yrityksiä on erityisesti Suomen Yrittäjien jäsenyrityksissä.
Työnantajat haluavat paikallisen sopimuksen kirjattavaksi lakiin, kun taas työntekijäpuoli painottaa paikallista sopimista työehtosopimusten pohjalta.
”Tämä on iso pettymys ja suuri lässähdys. Töitä on tehty koko vaalikausi, mutta mitään ei ole saatu toistaiseksi aikaan”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi.
Yrittäjät on ajanut yhdessä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa mallia, jossa poistettaisiin kaikki laissa olevat sopimisen kiellot järjestäytymättömiltä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavilta yrityksiltä. Näin varmistettaisiin, että paikallinen sopiminen on mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon vai ei, tai siitä, millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on.
Sopimisen pitäisi siten olla mahdollista myös yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä.
”Tämä toteuttaisi yrittäjien ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja eduskunnan ponnessa esittämän tahdon. Se olisi demokraattinen malli”, työmarkkinajohtaja Janne Makkula toteaa.
Luottamusmiesjärjestelmä hiertää
Eduskunta antoi viime vaalikaudella lausuman, jonka mukaan työntekijöiden edustusjärjestelmiä ja edustajien valtuuksia on selkiytettävä tavalla, joka varmistaa työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut lausumaan muistiota, jota ryhmä on käsitellyt.
Yrittäjät ei kuitenkaan hyväksy sellaisia malleja, jotka laajentaisivat työehtosopimusten yleissitovuutta ja estäisivät sopimista yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä.
”Työryhmässä on käynyt selväksi, että luottamusmiehiä on korkeintaan noin 10 prosentissa työnantajayrityksiä. Jos luottamusmiesjärjestelmä tuotaisiin lakisääteisesti järjestäytymättömään kenttään, heikennettäisiin ja jopa syrjäytettäisiin samalla kaikkien järjestäytymättömien ja johonkin muuhun kuin työehtosopimuksen neuvotelleeseen liittoon kuuluvien työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet omalla työpaikalla”, Makkula toteaa.
Suomen suurin ammattiliittojen keskusjärjestö SAK kertoo olleensa valmis edistämään paikallista sopimista sitä pohtineessa työryhmässä. Luottamusmiehen aseman heikentäminen ei ole kuitenkaan missään vaiheessa käynyt SAK:lle, koska sillä pyritään heikentämään työntekijän turvaa.
Pyrkimykset heikentää luottamusmiesjärjestelmää ihmetyttää SAK:n neuvottelijana toimivaa työehtoasiantuntija Karoliina Huovilaa. Huovilan mukaan todistetusti luottamusmiehen kautta tapahtuva sopiminen on toimivaa ja tehokasta.
”Mikä intressi työnantajalla ylipäätään on vaikuttaa siihen, kuka työntekijöiden edustaja on? Ilman edustajaa sopiminen on joka tapauksessa useimmissa tapauksissa mahdotonta”, Huovila painottaa.
SAK puoltaa työehtosopimuksia
Sopimisen lisäämiseksi ryhmässä oli esillä lainsäädännöllisiä uudistuksia. SAK:n mielestä paikallista sopimista edistetään parhaiten nimenomaan työehtosopimusten kautta. Työehtosopimuksia korostavaan lopputulokseen päätyivät myös selvitysmiehet.
Työehtosopimuksilla voidaan alakohtaisesti arvioida, mistä asioista ja miten kannattaa sopia.
”Työehtosopimusten tarjoamia sopimisen mahdollisuuksia ei tänä päivänä hyödynnetä täysimääräisesti. Kun olemme kysyneet luottamusmiehiltä paikallisen sopimisen esteitä, usein esiin on noussut työnantajan haluttomuus sopia”, Huovila toteaa.
Huovilan mukaan on hyvä myös muistaa, että työehtosopimusosapuolet kantavat vastuun alan työehtojen kehittämisestä ja sopimusten elämisestä ajassa.
”Tähän mennessä työnantajaosapuoli ei ole ollut halukas kompromisseihin ja voi kysyä, onko kyseessä aito tarkoitus edistää paikallista sopimista vai enemmänkin halu murtaa nykyinen työmarkkinajärjestelmä”, SAK:n työehtoasiantuntija Karoliina Huovila kysyy.
Korkeakoulutettujen ammattiliitto Akava on valmis edistämään paikallista sopimista yksityisellä sektorilla ja pitää tärkeänä, että luottamus työmarkkinoilla vahvistuu.
”Paikallisen sopimisen edistäminen vaatii kaikilta kompromissikykyä. Ratkaisun lykkääminen siirtää ongelmia eteenpäin. Ajattelutapaa tulisi muuttaa, jotta pääsemme eteenpäin ja nyt tarvitaan vastaantuloa puolin ja toisin nykytilanteeseen nähden. On tärkeää vahvistaa luottamusta työmarkkinoilla, sanoo työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
